perjantai 26. joulukuuta 2014

Picfic: Like a burning flame I can feel ya

Mä kuvasin tätä tarinaa tänään pihalla kunnes meidän piti lähtee sukulaisille syömään. Ajattelin että "kuvaan huomenna loput." No, sitten kun tultiin kotiin niin ajattelin että jospa teen tän ensimmäisen osion jo valmiiksi, niin ei ole niin paljoa töitä huomenna. Tein niin. Katsoin koko jutun läpi, aika monesti vieläpä. 

Sitten ajattelin vaan että "kyllä sen voi näinkin julkaista, jatkan sitten joskus tää jää nyt jännään paikkaan kjeh" 


:------D nauttikaa lol

-------------------------------------------------


Tobias: Ei, näkijä ei ole lähelläkään taikojaa.


 Tobias: *hymy kuultaa äänestä* Näkijät ovat vahvempia.


Melanie: Mutta sittenhän minun pitäisi päästä mukaan heidän retkilleen. Haluan auttaa!
Tobias: Kai muistat että he eivät tiedä kyvyistäsi? Eivätkä tulekaan tietämään, jos se minusta on kiinni.

 
 Melanie: Miksi on niin tärkeää että minun näkijän kykyni pysyvät piilossa? 


   
Tobias: Tuota, öhm, siinä on sellainen juttu, että... *koittaa vaikuttaa rauhalliselta*
 Melanie: *huokaisee* Kakista ulos vain. Huomaatko kuinka aurinko laskee? Minä haluan sisälle, tännehän paleltuu.


 Tobias: Faircrestilaiset ovat tappaneet kaikki näkijät viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.


Tobias: Heidän sanotaan tuovan pahaa onnea. Koska... koska he pystyvät aistimaan kuolleet.


 Melanie: *räplää hiuksiaan hiljaa* Kuolleet. Niin kuin sinä.


Melanie: Kuule Tobias, missä sinä olet? Tai siis, oletko sinä siinä oikeasti vai kuulenko äänesi jostain muualta?


 Tobias: Se on aika mutkikasta. Minä olen kyllä täällä, mutta maailma on erilainen. Ei niin paljon värejä tai aistimuksia. Aika kuollutta, siis. Olen aina ajatellut, että tämä on teidän maailmanne varjo; erilainen mutta silti yhteydessä oikeaan maailmaan.


 Melanie: Mitä tapahtuu jos joku muu koskettaa sinua?
Tobias: *epävarmasti* En tiedä. Ei niin ole koskaan tapahtunut.


 Melanie: *on hetken hiljaa* Missä sinä olet?
Tobias: Ihan tässä vieressä, mutta-


 Melanie: *nostaa kättään hitaasti ja kuiskaa* Tässäkö?
Tobias: *hämmentyneenä* Kyllä.


*liekkien leimahdus*


Melanie: ... Jestas.

-------------------------------------------------------


Mä en lupaa olla jatkamatta tätä joka päivä koko loman ajan, mutta ainahan voi yrittää.

5 kommenttia:

  1. TAAS jäi ihan liian jännittävään kohtaan -_- Mutta jatkoa piakkoin! :)

    http://happypullips.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Upee jatko, oikeesti sähän jatkat heti òwó Mel on niin sulonen, toi peruukki vaan sopii ihanasti :3 Ja tän tarinan ideat ja toteutus, ihan mahtavia. Mä haluan jatkoa ;__;

    roadofthepullips.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Jatkajatkajatkjatkjatkjatkjatka pliiiis:)

    VastaaPoista
  4. Äwäwää Piritaaa! Ihan mahtava tarina!<3
    Mä en tietenkää ollu huomannu sun aijempaa postausta, mutta Tobias on aivan ihana ja herralla on myös aivan mahtava nimi (koska en ainakaan lukenut just Outolintua loppuun..)
    Mutta siis jatka äkkiä!

    VastaaPoista
  5. *-*





    whut just happened O.O

    Mathavaa jatkoa tarinalle n w n Upea herrasmies siellä >:3 Äkkiä jatkooo ;___;

    VastaaPoista