perjantai 12. kesäkuuta 2015

Musashootti: She's a butcher with a smile


onks mun pakko sanoo mitään muuta ku että tää biisi on niin tolanie

---------------------------------------




 Sometimes you gotta bleed to know


 That you're alive and have a soul


  But it takes someone to come around


  To show you how


  She's the tear in my heart


  I'm alive


  She's the tear in my heart


  I'm on fire


  She's the tear in my heart


  Take me higher
 than I've ever been


  The songs on the radio are okay

 
But my taste in music is your face


  And it takes a song to come around


  To show you how


 She's the tear in my heart
  I'm alive


  She's the tear in my heart


 I'm on fire


  She's the tear in my heart


 Take me higher
than I've ever been


 Than I've ever been

 
Than I've ever been


  Than I've ever been


You fell asleep in my car I drove the whole time


  But that's okay I'll just avoid the holes so you sleep fine



I'm driving here I sit cursing my government


  For not using my taxes to fill holes with more cement


  You fell asleep in my car I drove the whole time



  But that's okay I'll just avoid the holes so you sleep fine


 I'm driving here I sit cursing my government


  For not using my taxes to fill holes with more cement

--------------------------------------------

trololol mulla oli tähän vielä jatkoo mut ne kuvat oli koneella nii rumii etten voinu julkasta

nauttikaa nyt silti

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Picfic: It's you and me and everybody out there

Huisit anteeksipyynnöt mun pitkähköstä postaustauosta D::: Edellisessä postauksessa mä kerroin, että Valerielta katkes taas kaulatappi. No, mä en oo vieläkään korjannut tyttöä :D Ei vaan huvita alkaa tappelemaan kaikilla vaikeilla konsteilla, kattoo jos saan joskus ylimäärästä rahaa ja hankin kokonaan uuden obbarin. 
Tänään oli kuitenki sellanen fiilis et halusin jatkaa kuvatarinaa, niin päätin sit keskittää tän osan juonen niihin osiin missä Valerieta ei tarvita :D Joka tapauksessa, lukekaa ja kommentoikaa! :---) Kannattaa lukea aikaisempi osa ennen tätä!

biisi ei liity mihinkään mut jos haluutte pistää taustamusiikkii nii pistäkää ihmeessä mun kesäpopitus

--------------------------


 Melanie: Kuule Tobias, minusta tuntuu että olisi parempi jos minä puhuisin Renatalle.


 Tobias: Äläs nyt, minä osaan temppuni. *hymähtää*


 Melanie: Varmasti. Mutta niin osaan minäkin...


 Melanie: ... ja tällä kertaa olen tosissani. Ole kiltti, Tobias.


 Tobias: Kuka sanoo ettemme voisi molemmat mennä?


 Melanie: Minä. *työntää leikkisästi Tobiaksen kauemmas*


 Melanie: Nähdään pian!

-------------


 Melanie: ... Renata? *harhailee talossa*


 Melanie: Minä se vain, Melanie.


 Renata: *keräilee tavaroita pussiin*
Melanie: Renata?


 Renata: *säikähtää* Melanie! Mitä sinä teet täällä?


 Renata: Ole kiltti, älä paljasta minua.


 Melanie: *hämmentyneenä* Sinähän puhut. Valerie sanoi, että et reagoi mihinkään. Ja... oletko sinä lähdössä?


Renata: Valerie on oikeassa. En puhunut hänelle. Ja kyllä, niin taitaa olla parempi. Toivottavasti annat minun mennä luvan kanssa.


 Melanie: *nojautuu reunaan* Minun ei pitäisi, mutta hyvä on. Mutta miksi lähdet vasta nyt? Sinulla on ollut paljon aikaa.


 Renata: *tuijottaa ulos* Minun piti selvittää pääni. Helpompaa se oli täällä kuin metsässä.


Renata: Oli kiva jutella, mutta nyt minun täytyy lähteä.


Melanie: Hyvä on, mutta... *kurottaa nurkkaan*


 Melanie: ... Ota edes nämä mukaan. Öisin on vielä kylmä.


 Melanie: Sinulla ei taida olla mitään paikkaa minne mennä.


 Renata: Ei.


 Melanie: Kyllä sinä tännekin voit jäädä. Tai siis, jos unohdat ne maailmanvalloittamisjutut.


Melanie: Olen varma, että kaikki saataisiin järjestymään.


 Renata: *pudistaa päätään ja naurahtaa* Ei maailmanvalloitus minua kiinnosta. Minun täytyy löytää oma paikkani.


Renata: *kiipeää seinää pitkin* On asioita, jotka vain täytyy selvittää itse.


 Renata: Ennen niiden selviämistä on mahdotonta elää rauhassa.


 Renata: Eikö sinulla ole sellaisia?


 Melanie: Minä...


Melanie: On minulla.


 Melanie: *kiipeää vaivalloisesti Renatan perässä*


 Melanie: Pitäisi varmaan toivottaa sinulle onnea.


 Melanie: Toivottavasti saat asiasi järjestymään.


 Renatan: Saa nähdä. Kiitos huovasta ja kengistä.


 Renata: *kävelee poispäin*

----------------------------------------------------


 Tobias: *tylsistyneenä* Kuinka kauan tässä voi mennä?






 Tobias: *repii ruohoa irti maasta* Ei siellä pitäisi kestää näin pitkää aikaa.


 Melanie: Tobias...


 Tobias: *nousee innostuneena ylös* No, mitä kävi?


 Tobias: Saitko hänestä jotain hyödyllistä ulos?


 Melanie: *kiusaantuneena* No, hän ainakin on nyt ulkona...
Tobias: ... Et kai sinä vain tarkoita että hän karkasi?


 Melanie: Minä... minä tavallaan päästin hänet pois.


 Tobias: *hämmentyneenä* Päästit pois?


 Tobias: *tarraa Meliä olkapäästä* Ilman minkäänlaisia vastauksia? Sitähän sinä menit sinne tekemään, etsimään ratkaisuja ongelmiimme!


 Melanie: *tuohtuneena* Ehkä kaikkiin ongelmiin ei ole valmiita ratkaisuja, joskus ne täytyy etsiä itse! Eikä Renata sitä paitsi ole ainoa, jolta ei heru vastauksia.



 Tobias: Olenko minä tehnyt jotain vai mistä tämä äkillinen kiukunpuuska johtuu...?
Melanie: *nauraa pilkallisesti* Ai oletko tehnyt? No sehän tässä mättääkin!


Melanie: Kun me palasimme Faircrestista, sinä... tai siis, me... *ääni tärisee*
 ... emme ole puhuneet siitä sen jälkeen.



 Tobias: Sinä haluat tietää olinko minä tosissani silloin.


 Kyllä minä olin.

------------------------------------------------------------

*insert tyytyväinen hymy*